Kuvankaappaus 2014-1-18 kello 12.40.10Pasila on keskellä kaupunkia ja metropolialueen ytimessä. Se on logistinen solmukohta ja toimii yhteyspisteenä eri kaupunginosien välillä. Sen tulee olla mahdollisimman yhtenäinen kaupunginosa. Sellainen siitä voidaan tehdä sujuvan joukkoliikenteen ja tulevan “pyöräbaanaverkoston” avulla, jotka samalla auttavat yhdistämään ympäröivää kaupunkia.

2030-luvun Pasilassa liikuttaessa tai sen kautta kuljettaessa järkevät ja luontevat liikkumisvälineet ovat kävelyn lisäksi: pyörä, raitiovaunut, juna, toki ehkä metrokin jonain päivänä.

Pyöräilijän näkökulmasta reitit ovat sujuvia eikä korkeuskäyriä joudu polkemaan turhaan – kuten nyt täytyy. Etelästä tultaessa noustaan loivaa ramppia (pisararadan vieritse) Vauhtitien pyörätieltä tai Nordenskjöldin kadulta ylös Keski-Pasilan vanhalle ratapihalle. Edessä jatkuu mielenkiintoinen kevyen liikenteen “baana”, joka vie läpi alueen – tai tuo kulkijan keskelle Pasilaan kasvanutta uudenlaista kaupunkia. Baanan alkupäässä on pienempiä rakennusryhmiä, kaupunkiviljelyksiä, sekä mm. monivuotisten kasvien muodostamia puutarhoja. Itse pyöräbaanan vieruskin kasvaa hedelmäpuita laatikoissa,  jopa Nordenskjöldinkadun ylittävällä sillalla niille on tilaa.

Veturitallit

Pian ohitetaan kaupunginosan kulttuurinen keskus, eli vanhat Veturitallit. Ne on siirretty maanvaihtokaupalla valtiolta kaupungille esimerkiksi Kiinteistö Oy Kaapelin hallinnoitaviksi. Historialliset veturitallit on eko-korjattu, ja niissä toimii useita työhuoneyhteisöjä eri alojen pienyrityksineen – ovathan ne kaavassakin työpaikka-alueeksi määriteltyjä. “Talleille” on myös järjestetty mm. kaupunginosan tapahtumia mahdollistavat puitteet ja toiminnot. Miljöö on luonteva sosiaalisen elämän keskus, joka luo vanhoina rakennuksina jännittävän kontrastin lähistön pilvenpiirtäjille.

Pohjois-eteläsuuntaisen pyöräbaanan sivuilla rakennukset ja aukiot vuorottelevat. Kaupunki on viihtyisää ja rakennetut neliöt tehokkaassa käytössä. Pasilan pilvenpiirtäjiä kohti tultaessa rakennusten korkeus kasvaa alkumatkan noppamaisista, esimerkiksi 2-kerroksisista taloista, 4-, 5- ja 6-kerroksisiin rakennuksiin.

Uuden ajan kaupunkikortteleita

Alueen uudisrakennukset ovat koerakentamisen hengessä kunnianhimoisesti suunniteltuja ja toteutettu vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Onhan laskettu, että valtaosa nykysuomalaisen n. neljä-viisi kertaa liian suuresta materiaalijalanjäljestä / hiilijalanjäljestä (verrattuna vuoden 2050 tavoitetasoon) tulee kolmesta sektorista: 1. asumisesta, 2. liikkumisesta ja 3. ruoasta. Tulevaisuuden kaupungeissa, eli tämän päivän suunnittelussa, tulee pureutua näihin kaikkiin kolmeen ulottuvuuteen.

Sosiaalisia ryhmärakennusprojekteja on rakennusvaiheessa nähty. Vuositasolla mitattaessa alueella tuotetaan  energiaa mahdollisesti jopa yli oman tarpeen.

Esimerkiksi Satoisa kortteli* on useamman rakennuksen muodostama suljetun ravintokierron asuntoyhtiö. Suljettu kierto tarkoittaa, että yhtiössä on urean ja kiinteän jätteen erotus ja kompostointi. Ravinteet kiertävät tontilla / alueella. Harmaavedet puhdistetaan ja hyödynnetään. Korttelin eri rakennusten välisiä tiloja on katettu kasvihuoneiksi, joilla saavutetaan energiansäästöä ja saadaan tilaa, jossa muuten haastavatkin hyötykasvit eri ilmastovyöhykkeiltä voivat nyt talvehtia. Merkille pantavaa on, että vaikka satoisa kortteli on keskellä kaupunkia ja arvomaalla, ovat elinkustannukset talossa huomattavan edulliset. Myös energiakustannukset ovat varsin pienet eivätkä jätevesimaksutkaan rasita talon asukkaiden lompakkoa. Toki myös tuntuva osa asukkaiden ravinnosta tulee korttelin alueelta (ja sitä myös säilötään talven varalle).

Pyöräbaanaverkoston solmukohta

Pyöräilijä löytää Keski-Pasilan veturitalleilta läheisten kaupunginosien lisäksi mm. seuraavia tienviittoja: Seurasaari, Nuuksio, Viikki ja Uutela… Itä-länsi suuntainen reitti eli ns. viherbaana hyödyntää Mäkelänrinteeseen johtavia vanhoja junatunneleita, josta baana jatkuu Arabianrantaan, länteen päin mentäessä päästään keskuspuiston läpi Pikku-Huopalahteen. Toki reitti Kalasatamaan, Teollisuuskadun suuntaisena, on myös keskeinen.

Etelästä päin tultaessa nousee uusi pyörätie- / kävelyramppi ylemmälle tasolle kohti monumentaalista pilvenpiirtäjäkeskusta. Veistokselliset ja korkeatasoiset pilvenpiirtäjät – useamman kerroksen korkuisine viherhuoneineen – ovat osa samaa kokonaisuutta ratapihan puutarhakorttelien kanssa. Edustavathan myös korkeatasoisesti toteutetut tornit / pilvenpiirtäjät eräänlaista “koerakentamista” suomalaisessa suunnittelukulttuurissa.

Tornialue

Eteläisen ratapihan puutarhamainen kaupunkialue nousee pilvenpiirtäjäkeskuksen juuresta sen valoisalla eteläpuolella ja tavallaan jatkuu edelleen mielenkiintoisen muotoisine rakennuksineen tornien juurelle, jonne ne luovat viihtyisää 1-2 kerroksista “alusrakennuskantaa” (samalla pienilmastoa) mahdollisesti muuten hyvinkin tuulisten ja veistoksellisten jättien juureen. Samalla tornien juurella olevat aukiot pienenevät vastaamaan paremmin ihmisen kokoista mittakaavaa, josta hyvä kaupunki tunnetaan. “Tornikannen” reunassa olevat talot voivat näyttäytyä 1-2 kerroksisina kannen suuntaan, mutta jatkua toiselle puolelle muutama kerroksen verran alemmas ratapihan tasoon.

Veturitie

Tornien sivuitse kulkee veturitie kaupunkibulevardina, tai kenties kokonaan katettuna katuna. Oleellista on, ettei se ole ihmisen mittakaavalle vieras. Se ei tuhlaa arvokasta kaupunkitilaa, eikä se ole mikään väylä laajoine liikenneympyröineen vaan paikallisia ihmisiä palveleva katu.

Viherkansiratkaisu tien päällä mahdollistaisi ihmisten vapaamman liikkumisen esim. tornialueen ja Veturitallien välillä, pääradan jo muutenkin halkaisemassa kaupunginosassa. Veturitie voisi toisaalta olla myös kaupunkibulevardi mataline nopeuksineen ja riittävän monine turvallisine ylityspaikkoineen ja puurivistöineen. Silloin olisi vain varmistettava, että oikeaa kaupunkia kivijalkaliiketiloineen suunniteltaisiin sen viereen. Nykyinen väyläsuunnitelma yksityisautoilun läpikulkutarpeille etelä-pohjoinen suuntaan ohi aseman on täysin ylimitoitettu. Selvää lienee myös ettei yksityisautojen pääsyä Helsingin niemelle kannata tehdä liian helpoksi, eli valtaosa esim. Tuusulan suunnasta tulevista autoista parkkiin Käpylän aseman tasalla tai viimeistään Pasilaan (mieluiten tietenkin Järvenpäähän) ja matkustajat junaan, spåraan tai kaupunkipyörän selkään.

Veturitiesuunnitelmassa voi nähdä hyvää sen tuodessa uuden yhteyden Teollisuukadulta pohjoiseen päin mentäessä (tai päinvastoin) joka rauhoittaa siltaa kauttakulkuliikenteeltä. Toki tästäkin herää kysymys, että mitä Ratapihantielle suunnitellaan tehtäväksi? Sieltähän on jo rampit Hakamäentielle ja se on varsin leveä katu nykyisellään. Ei myöskään liene mitään syytä ohjata nykyisen Savonkadun liikennettä Keski-Pasilaan, koska Savonkadun varressa ei ole juurikaan liikenteen haitoista suoranaisesti kärsiviä tahoja.

On hyvä myös huomioida, että vanhoja ratatunneleita voidaan hyödyntää pyöräbaanaverkoston tarpeisiin. Tällöin pystytään tekemään suorempia linjauksia (ns. viherbaana-idea) ja välttämään samalla turhia korkeuseroja, jotka pyöräiltäessä tuntuvat. Nykysuunnitelmassa koko vanha ns. “gallerian” -alikulkujunatunneli on valjastettu palvelemaan ainoastaan autoliikennettä itä-pohjoinensuuntaiselle liikenteelle. Visiossamme päin vastoin se palvelee ensisijaisesti pyöräilijöitä ja jalankulkijoita.

Summa summarun, helmasyntimme, kuten sanottu rakennetaan sisään meidän arkeemme: asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat suurimmat päästölähteemme. Uudessa keskeisessä Pasilassa on mahdollista iskeä suoraan näihin kaikkiin kolmeen. Pasilassa tehdyt ratkaisut myös näkyvät ja vaikuttavat Helsingin ja metropolialueen lisäksi koko maahan. Tarvitaan uutta kunnianhimoista kaupunkisuunnittelua. Pasilassa, Helsingin 2. keskustassa on mahdollisuudet moneen.

Kirmo Kivelä, 5.4.2013

Lähteitä:

  • Keskustelu arkkitehti Tomi Oravainion kanssa
  • Mielipide kaavaluonnokseen (Allekirjoittajina joukko Dodo ry:n aktiiveja 22.10.2010)
  • * “Satoisa kortteli” asuintalokonsepti, Peloton-työpajassa (12.-13.2.2013) yhdessä Biolanin tuotekehitystiimin ja Dodon kaupunkiviljelyaktiivien kanssa
  • arkkitehti Olli Hakasen Viherbaana-ajatus
  • fiilistelyt Kääntöpöydän kupeessa ja kahvilaterassilla (kesä 2012)

ps.

Eteläisestä ratapihasta ei ole esitetty toistaiseksi mitään suunnitelmia, vaikka Keski-Pasilan kaavoitus etenee monella rintamalla. Saamieni tietojen mukaan VR ei ole ottamassa aluetta omaan paikallisjunien päivittäishuoltokäyttöön mitä joskus aikaisemmin oli pidetty mahdollisena.

Ylläoleva on esitetty lähes tässä muodossa Ihme-festivaalin keskustelutilaisuudessa 4.4.2012, Otsikon “Pasila ytimessä ja takapihalla?” -alla. Kestelussa panelisteina olivat paikalla projektipäällikkö Timo Lepistö ja liikennesuunnittelija Harri Verkamo kaupunkisuunnitteluviraston Pasila-projektista,  asukasnäkemystä ja paikallistuntemusta keskustelussa edustivat pasilalaiset Päivi Raivio ja Kirmo Kivelä.

ps. Veturitie on menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan ensi viikolla (9.4.), nykysuunnitelma tulisi torpata kokonaan tai vähintään koko asiaan tulisi saada reilu aikalisä ainakin seuraavista syistä:

  1. Uuden yleiskaavan on tarkoitus olla voimassa 2016, ja sen henki tullee olemaan täysin toisenlainen kuin nykyisen. Siinä esimerkiksi sisääntuloväyliä Kehä I:n sisäpuolella pyritään muuttamaan kaupunkibulevardeiksi* (Laiturissa sanottua 18.3.2013, www.yleiskaava.fi), eli tällaisen keskelle kaupunkia tapahtuvan väylärakentamisen ajan voisi luulla jo olevan ohi.
  2. Tornialueen rahoituskuvioiden selvitykset ovat tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa (Timo Lepistö 4.4.2013), taloudellisen tilanteen vuoksi korkealuokkaisten tornien nykysuunnitelmat eivät välttämättä toteudu siis lainkaan tai ainakaan pitkään aikaan. Haluammeko päätyä tilanteeseen, jossa kaavan “huonoin osa” eli veturitie suunnitelman nykylaajuudessa toteutuu mutta muut osat jäävät toteutumatta?
  3. Hinta. On arvioitu että “uusi veturitie” maksaa n. 120 Milj. € (HS maaliskuussa 2013)
Eteläinen ratapiha.

Eteläinen ratapiha, näkymä etelään päin, katsottaessa Kääntöpöydän kohdalta.

Keski-Pasila 2012

Eteläinen ratapiha, näkymä pohjoiseen päin, katsottaessa Kääntöpöydän kohdalta.

Share →

One Response to Visio Keski-Pasilan eteläisestä ratapihasta 2025

  1. […] aktiivit ovat visioineet mainion vaihtoehdon liikennekurjuudelle täällä.Muuallakin Helsingissä ollaan heräämässä siihen, että kaupunkeja tehdään, ja että […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *


*