Kääntöpöydän kuivakaymala

Toimii paremmin kuin junan vessa! – Kääntöpöydän kuivakäymälä pääradan varressa on valmiustilassa. Käymälän tekninen ratkaisu perustuu Biolanin kompostoivaan Populett 300 -malliin.

Askeleet lumessa kulkevat kohti pientä puista piharakennusta. Sovitan omat jalkani edellisen kävijän jälkiin ja avaan oven. Pari minuuttia myöhemmin tulen ulos samasta ovesta tehtyäni tarpeeni ja peitettyäni ne kuivikkeella. Kokemuksessa ei itsessään ole mitään uutta; samanlaisissa huusseissa olen käynyt varmaan tuhansia kertoja. Vain paikka on poikkeuksellinen: olen Helsingin ytimessä, Pasilassa. Huolimatta maalaisesta olemuksestaan, tämä taitaa olla urbaanein kuivakäymälä, jonka tiedän.

Pasilan veturitallit kätkevät sisäpihalleen paljon muutakin kuin kuivakäymälän. Näin talvisaikaan on hiljaisempaa, mutta kesällä täältä löytyy todellinen viherkeidas: kasvihuone, viljelylaareja, kesäkahvila terasseineen ja kohtaamispaikka, jossa voi järjestää monenlaista viljelytoimintaa, työpajoja, talkoita sekä tori-, ruoka- ja kulttuuritapahtumia. Mikään salaisuus paikka ei kuitenkaan ole, sen verran paljon huomiota ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelykeskus Kääntöpöytä on saanut sen jälkeen, kun se avautui keväällä 2012. Dodon kaupunkiviljelytoimintaan oli ennenkin suhtauduttu sympatialla, mutta Kääntöpöytä viimeistään teki siitä tosissaan otettavan kaupunki-ilmiön. Aikaisemmin enemmän maaseutuun liitetyt termit, kuten vaikkapa omavaraisviljely ja ravinnekierto, nousivat esiin monissa uutisissa ja blogikirjoituksissa Kääntöpöydästä. Se myös valittiin osaksi maailman designpääkaupungin virallista ohjelmaa Helsingissä, joka toi sinne viime kesänä vierailijoita ympäri maailmaa.

Palataan hetkeksi Kääntöpöydän alkujuurille. Vuoden 2011 keväällä Dodo oli parin kasvukauden ajan kestäneen kaupunkiviljelytoimintansa aikana saanut hyvin ihmisiä innostumaan asiasta ja perustamaan viljelylaareja ympäri Helsinkiä ja joihinkin muihinkin kaupunkeihin. Jotain kuitenkin puuttui. Porukka oli vähän hajallaan omien viljelmiensä parissa ja kausi tuntui kovin lyhyeltä. Tarvittiin siis ainakin toimijoita yhdistävä paikka ja sinne kasvihuone. ”Tavoitteeksi asetettiin, että toiminnasta tulisi kaikin tavoin kestävämpää. Ettemme olisi niin riippuvaisia muualta tulevista multa- ja lannoitesäkeistä. Ja että saataisiin jengille sellaista vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, että teemme tätä yhdessä. Haluttiin myös pyrkiä toiminnan taloudelliseen omavaraisuuteen, vaikka hyväksyttiinkin, että alkuvaiheessa tarvittaisiin ulkopuolista rahoitusta. Tarkoitus oli viedä touhu seuraavalle tasolle, ei meillä varmaan silloin tosin ollut tietoa mitä kaikkea siihen tasoon liittyisi”, kertoo Kirmo Kivelä, yksi Kääntöpöydän koordinaattoreista.

Niinpä Dodo alkoi suunnitella kaupunkiviljelykeskuksen perustamista Veturitalleille. Neuvottelut eri virastojen ja yhteistyökumppanien kanssa mm. maankäyttöön, rakentamiseen ja rahoitukseen liittyvissä asioissa sujuivat hyvässä hengessä, vaikka välillä vastauksia lupa-asioihin jouduttiinkin odottamaan jonkin aikaa. Biolan saatiin mukaan tärkeimmäksi yhteiskumppaniksi ja ensimmäinen pikakompostori saapuikin paikan päälle talvella 2012 ennen kuin paikan rakentamista oli vielä edes aloitettu. Kuivakäymälä oli ollut suunnitelmissa alusta asti, ja Biolanin yhteistyön kautta se saatiin käyttöön jo heti paikan avautuessa.

”Kuivakäymälää varten meidän piti toimittaa lausuntoja ja suosituksia muilta toimijoilta, että tämä on hyväksyttävä ja toimiva tapa hoitaa sanitaatio. Virkamiehet suhtautuivat ihan positiivisesti kuivakäymälään ja näkivät sen loogisena osana meidän kokonaisuutta. Ehkä heillä ei vain ollut aikaisempaa kokemusta tällaisesta. Toivottavasti me voidaan nyt tästä eteenpäin toimia tienraivaajina ja positiivisena ennakkotapauksena seuraaville kuivakäymälää kaupunkialueelle suunnitteleville”, Kivelä jatkaa.

Kääntöpöytäläiset valmistuvat nyt siis toiseen vuoteensa. Ensimmäisen oli kaikkine perustamistöineen raskas mutta antoisa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole jäädä nauttimaan ensimmäisen kauden antimista, vaan jatkaa paikan kehittämistä. Aurinkoenergiaa halutaan ryhtyä hyödyntämään tehokkaammin, kasvukautta pidentää ja tuottaa useampi sato vuoden aikana. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ruokaa tuotetaan ja muuttaa kaupungin ravinnekiertoa kestävämmäksi.

Kivelä itse on innostunut kuivakäymälöistä entistäkin enemmän. Hän on miettinyt kuivakäymälöiden asentamista sisätiloihin pariin muuhun paikkaan Pasilassa, jossa sekä asuu perheensä kanssa että toimii kaupunginosan kehittämiseksi. Jään fiilistelemään ajatusta: voisiko Pasilasta tulla maailman kaupunkikuivakäymälöiden keskus?

Luonto kutsuu minua vielä toisen kerran ennen kuin poistun Kääntöpöydältä. Kompostikäymälästä on kerätty kiinteää jätettä ja suotonestettä nyt yhden kauden ajan. Niiden hyötykäyttöön liittyy vielä selvitettäviä asioita. Siellä on kuitenkin myös pisuaari, josta erikseen kerättyä virtsaa voidaan hyödyntää mahdollisesti jo seuraavalla kasvukaudella lannoitteena. Sitä käyttäessäni tyytyväisenä ajattelen, että ensi kesänä tämä kultainen neste menee juuri sinne mihin se kuuluukin.

Sami Keto
Kirjoittaja on Käymäläseura Huussi ry:n varapuheenjohtaja. Kirjoitus on ilmestynyt seuran Kuivike-lehdessä

Share →

One Response to Kääntöpöytä tuo ruoantuotannon ja kuivakäymälän kaupunkiin

  1. MP says:

    Hienoa. Meilläkin on kuivakäymälä, vaikka ei kaava-alueella saisikaan olla.
    nimimerkki “Hulluna huussiin”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *


*